Paniikki kiiri kurkkuuni.
Onko kaikki hyvin?
Mistä tämä johtuu?
MITÄ MÄ NYT TEET???
Töihin oli kuitenkin mentävä.
Levottomasti tein aamu toimet.
Itkua yritin pidätellä.
Töihin kun pääsin ravasin vessassa tarkastamassa koko ajan että tuleeko sieltä mitään.
Mitä nyt tapahtuu??
Laitoin esimiehelleni viestin että joutuisin luultavasti käymään päivällä lääkärissä.
Päätin kuitenkin soittaa polikliniikalle että he neuvoisivat että mitä tekisin.
Vastaus kuitenkaan et auttanut vaan pahensi asiaa.
Puhelu polikliniikalle
Minä: Moi! Mietin vaan että mitä mun kannattais tehä kun olen viikolla 14+1 ja vuodan verta?
Sairaanhoitaja: No sä oot vasta niin alussa että jos luonto on päättänyt että raskaus päättyy nyt niin sille ei voi tehä mitään se menee sit kesken. Joissain raskauksissa on ihan normaalia vuotaa verta.
Minä: Mistä kummasta mä nyt sit tiedän että onko tää normaalia vai että onko tää nyt keskenmeno?
Sairaanhoitaja: Soita neuvolaan ja kysy neuvoa sieltä.
Minä: No soitan sinne sitten kiitos!
Puhelu neuvolaan
Minä: Moi! Mietin vaan että mitä mun kannattais tehä kun olen viikolla 14+1 ja vuodan verta?
Neuvola: Joo olis parempi että soittaisit suoraan äitiyspoliklinikalle annan puhelinnumeron sinne odota hetkinen..
Sain loppujen lopuksi ajan naistentautien osastolle ultaan. Jossa ultrattiin ja ultrattiin ja ultrattiin.
Sikiöllä oli kaikki hyvin.
Verenvuodon lähdettä ei löytynyt.
Lääkäri sanoi että voi olla alkava keskenmeno mutta merkkejä siitä ei löytynyt.
Päätä alkoi särkeä joten menin sairaalasta suoraan kotiin nukkumaan.
Kun heräsin vuosin taas ja paljon.
Soitin äitiyspoliklinikalle he pyysivät tulemaan heti..
Ultrattiin ja sikiöllä oli kaikki hyvin. Paikat oli kiinni ja kiinteät. Ei merkkejä tulevasta keskenmenosta mutta ei löytynyt vuodon lähdettä. Lääkäri pyysi toisen lääkärin ja samat sanat sieltäkin ei löydy selvää lähdettä.
Tässä nyt on jännätty onko siellä ketään kun vuotokin on loppunut.
Ostin käytetyn koti dopplerin että kuulisin sykkiikö siellä kenenkään muun sydän kuin minun.
Puoli tuntia etsin ja etsin vihdoin löysin pienen sydämen kovan sykkeen.
Helpotus oli suuri.
Ylihuomenna on toinen neuvola jossa kuunnellaan oikealla dopplerilla että onko sielä ketään.
Torstaina on kontrolli ultra jossa myös katsotaan että onko kaikki hyvin.
Asiasta kukkaruukkuun.
Olen alkanut tuntea pienen pieni liikkeitä alavatsallani.
Kuin pieni lintu siellä siipiään räpyttelisi. Viikkojakin on huomenna jo 15. :)
On tämä niin ihmeellistä aikaa. Jokin pienen pieni kasvaa sisälläni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti