lauantai 4. lokakuuta 2014

...36+4 ja herätys todellisuuteen...

Ollaan muistutettu poikia tulevasta tulokkaasta.
Yritetty vähän katsoa mitä mieltä he asiasta ovat ja he ovat saaneet kysyä mitä haluavat.
Tähän asti nuorempaa kiinnostaa että mitä vauva osaa tehdä.
"Osaako vauva istua ? Osaako vauva kävellä? Osaako... Osaako?".
Se on tähän asti ollut aina päällimmäisenä että mitäs se vauva osaakaan.

Eilen kuitenkin huomasin vatsani laskeutuneen ja päivittelin asiaa miehelleni.
Tähän vanhempi poikani tokaisi että "Ehkä se vauva syntyy ihan kohta.."
Sanoin hänelle että sitähän se tarkoittaa vauva on nyt lähtö valmiina.
Nuorempi poikani taisi eilen vasta huomata että hei sieltähän oikeasti tulee kohta jotain koska
hän oli koko illan kyljessäni kiinni ja halaili ja pussaili ja silitti poskea.
Syödäkkin piti sylissäni.
Heti kun nousin hän kysyi "ÄITI MINNE SÄ MEEET"
Olihan se hellyyttävää mutta tämä pisti oikeasti mietityttämään että miten vauva arki tulee taas sujumaan.
Täytyy keksiä jokin asia mikä olisi vain minun ja nykyisen kuopukseni.
Että hän muistaisi hänen olevan minulle rakas ja tärkeä.
Olen yrittänyt molempia lapsia vuorotellen viedä metsään kanssani katselemaan luontoa mutta nuorempi pojistani käyttää sen ajan energian purkamiseen.. Eli juoksee edestakaisin.
Esikoiseni taas on sellainen tutkiskelia ja kyselijä tyyppi. :)

Vanhempi poikani taas vaan ihmettelee että miten käy vatsani kun vauva sieltä ulos tulee.
"Tuleehan sun vatsasta sitten taas normaali? Jääkö siihen vielä tollanen pallo? Vai tuleeko siitä ihan pannukakku??"
Nämä kysymyksen vähän aina naurattaa ja vastaaan siitä tulevan tyhjä pussi kun pikkuhiljaa taas pienenee..

Sain varattua aijan synnytyslaitos kierrokselle .
Kätilö puhelimen päässä kysyi monesko synnytys tämä on ja vastasin että kolmas.
Hänen mielestään minun ei tarvitsisi mennä sinne..
Mitenköhän he luulevat että kerran käyneenä muistaisin missä on mitkäkin paikat?
En edes tiedä mistä sinne pääsee.. :D

Sairaalakassikin pitäis pakata. Enpä ole vielä saanut aikaiseksi..
Nyt kun en pidä kiirettä asian kanssa niin ehkä pieni lintusemme sitten tulisi ajallaan.
Olen kuitenkin henkisesti varautunut siihen että hän tulee kaksi viikkoa lasketun ajan jälkeen niinkuin tässä perheessä on tapana. :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti