Arvasin sen olevan lima tulppa.
Neuvola minulla oli klo 12.30 mutta muistan ensimmäisessö synnytyksessä tulpan lähteneen kymmenen aikaa ja supistukset alkoivat noin klo 14 joten en vielä kokenut tarvetta peruutttaa käyntiä.
Soitin miehellei ja varoittelin häntä mutta muistutin häntä myös siitä että tulpan irtoaminen ei aina tarkoita sitä että synnytys käynnistyisi samana päivänä..
Lähdin hakemaan poikia päiväkodista ja kerroin hoitajille sielä että pojat eivät varmastikkaan tule keskiviikkona hoitoon. Että nyt on sellanen tunne.
Pojat vein sitten omien vanhempieni luokse kun he asuvat neuvolan vieressä ja kerroin äidillekin tuntemuksistani.
Neuvolassa kuitenkin kaikki oli kuin ennenkin.
Neuvola täti sanoi että vauva voi syntyä viikkokin tulpan irtoamisesta.
Mutta minä pidin pääni.
Hän ei kuitenkaan varannut vielä aikaa yliaikais kontrolliin ja antoi minulle puhelinnumeron ja sanoi että saan itse soittaa keskiviikkona sinne.
Menin takaisin vanhempieni luokse ja huommasin ensimmäisen suht kipeän mutta lyhyen supistuksen klo 13.40
Siitä ne alkoivat tulla kymmenen minuutin välein.
Ne eivät ollut "kivuliaita" vaan erittäin epämielyttäviä ja lyhyitä.
Muutaman supistuksen jälkeen laitoin miehelleni viestin että kohta ehkä voisi harkita kotiin tulemista.
Hänhän tuli sieltä vauhdilla.
Kotiin päästyäni tiskasin ja huomasin supistusten tulevan vähän tiheämmin (n.7min )
Päätin soittaa synnytysosastolle kun mietitytti että kuinka nopeasti synnytys voi ruveta etenemään kun kyseessä kuitenkin on kolmas synnytys.
"No jokainen on yksilöllinen että ei voi tietää. Lähet tulemaan kun et enää pysty kotona olla"
Just just.
Tunnin ajomatka kyllä mielestäni voi kivut muuttua siinä ajassa.
Päätin kuitenkin mennä suihkuun.
Suihkussa supistukset tulivat tiheään mutta kestivät vähemmän aikaa.
"Supistuksen tulisi kestää 40 sekuntia että se tekee jotain sielä alapäässä" Kätilö oli sanonut minulle puhelimessa.
Supisti suihkun jälkeen useammin mutta kivuliaammin mutta kuitenkaan eivät kestäneet kuin 10-30 sek.
Pukiessani koin kivun yltyvän ja huusin miehelleni että nyt mennään sitten.
Autossa kivut kovenivat ja luulin 40 minuutin ajomatkan jälkeen pökertyväni sinne koska tie oli erittäin epätasainen ja kivun sattuessa auton pomppiminen ei kyllä auttanut asiaa.
Sairaalaan päästessäni supistukset tulivat jo 3minuutin välein.
Mietin kävellessäni että jos olen pari senttiä auki niin kyllä sitten suututtaa.
Pääsin tutkimus huoneeseen jossa kätilö kertoi minun olevan 4-5cm auki ja kysyi mitä kivunlievitystä toivoisin.
Kerroin että viime synnytys meni täydellisesti ilokaasulla ja spinaalipuudutuksella.
Mutta toisaalta silloin kun olin neljä senttiä auki en kokenut mitään kipuja vielä..
Kirjauduin siis sairaalaan klo 18.28
Kivut kovenivat ja ajattelin kokeilla ilokaasua 18.47
Johan helpotti.
Mitä? Ei autakkaa...
Klo 19,15 pyydän spinaalin.
Lääkäriä ei näy ei kuulu.
Kivut kovenevat.
Supistus supistuksen perään naamari tiukasti kasvoilla
Lääkäri tulee huoneeseen 19.48
Aika tuntui ikuisuudelta
Rupean itkemään kun sattuu niin ..
Spinaali pistetään eikä mitään tapahdu..
Kätilö kokeilee tilanteeni ja olen 7cm auki mutta kalvorakko puhkaistaan koska vauvan sydän äänet eivät piirry kunnolla.
Muutama supistus tulee eikä satu niin paljoa...
Eiku juu taas sattuu..
20.50 Nyt se tulee.. Painaa..
Soitan kelloa ja kätilö kertoo minun olevan kymmenen senttiä auki että saan ruveta ponnistaa kun haluan.
En halua..
Sattuu..
Kötilö kehoittaa minua laittamaan ilokaasun pois...
En halua. .
20.55 Tulee supistus en halua ponnistaa koska sattuu.. Hengitän kaasua mutta se ei auta. Koska nyt se tulee. Ponnistan ja pää alkaa syntymään.
Sattuu... Sattuu.. Päätän ponnistaa nyt koko mötikän ulos sieltä.
Yksi kätilö makaa jalkani päällä ja huutaa "ÄLÄ TYÖNNÄ ÄLÄ TYÖNNÄ" Siis mitä enkö saa työntää? Mitä en saa työntää vauvaa?? Vai kätilöä?
20.58 Syliini nostetaan kaunis isohko poika vauva. :)
tällä kertaa kivut eivät kyllä katoa minnekkään.
En olisi kyllä pystyniyt siihen ilman miestäni joka kärsi jonkin näköisestä vatsataudista mutta uljaasti istui vierelläni.. <3
Lapsivuode aika meni hienosti vauvaltapiti mittaa sokeri arvoja vuorokauden ajan ja tietysti viimeistä kertaa kun piti mittaa arvot olivat liian matalat.
Arvot piti olla yli kolme mutta viimeisellä kerralla ne olivat 2.8
Tämän jälkeen labra päivystäjä juoksi kolmen tunnin välein huoneessamme nappaamassa purkillisen verta koska piti saada kolme hyvää arvoa peräkkäin meillä tietysti meni muutama hyvin ja viimeinen oli aina olle sallitun rajan.
Pääsimme kotiin torstai iltana.
Kaikki on mennnyt paremmin kuin hyvin.
Vauva on tyytyväinen (Koputtaa puuta)
Iso veljet ovat onnellisia ja äitikin saa nukkua öisin.. <3
Ainiin Pojan pituus 50 cm
Paino 3725 grammaa <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti